Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvaus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. syyskuuta 2025

2025 ja kuulumiset

 Heippa!

Näin syksyisenä sunnuntaina sosiaalista mediaa miettiessäni ja kaivellessani tuli yhtäkkiä mieleeni, että perhana mulla on ollu blogikin aikanaan. Eksyin selailemaan tätä pitkästä aikaa, ja ai että mitä muistoja täältä arkistosta löytykään!

En tiedä luetaanko blogeja enää nykypäivänä? Mutta ajattelin että voisin tehdä pienen tilannepäivityksen kuulimisista tännekin näin 11 (!!!) vuoden jälkeen. Melkein yhtäaktiivista kuin oma instagrammin päivitys pari kertaa vuodessa... Ehkä siinäkin pitäisi petrata näin taas talven tullen?

Viimeisimmän blogin aikaan 2014 toimin jo päätoimisesti valokuvaaja yrittäjänä, ja sitä arki pääsääntöisesti on edelleenkin. Meillä on freelancereiden yhteistoimisto/studio Helsingin keskustassa, jossa myös nykyään itse asun. Meitä on täällä tällä hetkellä n. 10 media-alan osaajaa päivittäin touhuamassa yhdessä, mutta erikseen.

Mun kuvia ja töitä löytyy tällä hetkellä parhaiten www.henrijuvonen.com - tai instagrammista @henrijuvonen . Tiktokkikin löytyy samalla käyttäjällä, mutta edelleenkään videopuolelle oma kontribuutio ei välttämättä oo ollu kaikkein aikaansaavinta.

Tän lisäks meillä on uimavaate -projekti nimeltä Ui Swim mun yhtiökumppanin kanssa, jota ollaan nyt touhuiltu pari vuotta. Tää on ollu aika kiva haaste kaikkien kuvausten lisäks, kun pääsee oppimaan kaikenlaista uutta markkinoinnista, yrittäjyydestä, vaatealasta ja verkkokaupan pyörittämisestä.

Tästä löytyy Ui Swimin:
verkkokauppa: www.uiswim.com
IG: http://www.instagram.com/uiswim
TT: http://tiktok.com/@uiswim

Kuvablogin teemaa ylläpitäen, alla kuva Iidasta, sekä pari lempparikuvaa projektin matkanvarrelta. :)


Iida meidän Latvian tehtaalla.


Caisa Norjassa vuoren huipulla.


Ui Swim - julkaisu näytös 2023.





keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Janika


Model: Janika / Brand
Photo: Henri 

Kuvattu syksyllä 2013. 

Photo 1:

Ambient light
Nikon D700 + AF-S 35mm f/1.4G
ISO 200 - f/1.8 - 1/500sec

Photo 2 (+setup):

Nikon SB-900 + 110cm reflector umbrella
Nikon D700 + AF-S 35mm f/1.4G
ISO 200 - f/2.5 - 1/2000sec

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Why do we do this every night?


Why do we do this every night
Why do we look right to the light
Why does it feels so good
everytime
to come alive

perjantai 26. lokakuuta 2012

Photography basics

Noniin, hirmusti on toivottu, että jakaisin täällä jotain vinkkejä kuinka saada parempia kuvia, joten alotetaan tässä nyt ihan perusjutuilla. Kaikkihan oikeasti lähtee siitä, että tuntee laitteensa hyvin, silloin tilanne ei ehdi mennä ohi asetuksien säätämisessä. Tässä ihan perusjuttuja, joita muokkaamalla saadaan aikaseks juuri sellainen tulos kun halutaan.

Eli kameran manuaalisäädöt jakautuu kolmeen pääosaan: ISO-herkkyys, valotusaika/suljinaika ja aukko. Lisäksi toki valkotasapaino, mutta sen voi pitää vaikka automaatilla toistaiseksi, saa kuitenkin muutettua vielä koneella. Jos ja kun postauksesta on jotain korjattavaa/kysyttävää, niin kommentoikaa ihmeessä. :)



Valotusaika (tai suljinaika)

Kirjoitetaan yleensä murtolukuna, mutta kamera ilmoittaa sen niin, että esim. yksi sekunti on 1" (huom. lainausmerkit " perässä) ja 1/200 sekuntia on pelkästään 200, ilman lainausmerkkejä.

Mitä nopeampi/lyhyempi valotusaika on, sitä paremmin liike pysähtyy, nopealla valotusajalla kuva ei myöskään tärähdä niin helposti ja mutta on tummempi kuin pitkällä valotusajalla.

Mitä hitaampi/pidempi valotusaika puolestaan on, ei liike enään pysähdykään niin helposti. Kuva tällöin tärähtää helpommin, mutta on paljon kirkkaampi. Jalustalla ja pitkällä valotusajalla saa tehtyä myös pidempiä valotuksia, usein säännöllisesti liikkuvasta kohteesta saa hauskan kuvan pitkällä valotusajalla, kuten esimerkiksi alla olevassa kuvassa maailmanpyörästä.






Aukko

Aukon koko ilmoitetaan myös murtolukuna. esimerkkinä yleinen f/2.8 on murtoluku 1/2.8, kamera tosin näyttää vain luvun murtoluvun alaosan 2.8, josta seuraa pieni illuusio, että "muka" pienempi luku, onkin isompi aukko. Tähän vain pitää ajatella tuo murtoluvun yläosa mukaan, jolloin homma on tavallaan selkeämpää, ja isompi numero onkin oikeasti isompi aukko.Aukon koko vaikuttaa kuvan kirkkauteen ja terävyysalueeseen.

Mitä isompi aukko on käytössä, sitä kirkkaampi kuva on. Aukon säädössä on kuitenkin kirkkauden lisäksi toinenkin ominaisuus mikä muuttuu, se on terävyysalue, eli DOF (depth of field). Mitä isompi aukko objektiivissa on, sitä lyhyempi kuvan terävyysalue on, ja tausta sumenee kivasti.

Pienellä aukolla kuvatessa puolestaan jopa koko kuva voi olla tarkka, mutta samalla kuva pimenee huomattavasti. 




ISO-herkkyys

ISO-herkkyys ilmoitetaan ihan normaalisti numeroilla niin kamerassa, kuin muuallakin (esim. 200, 400, 800, 1600, 3200 jne.). Tämä luku kertoo siitä, kuinka herkkä kenno on, eli kuinka helposti se ottaa valoa vastaan. 

Eli mitä pienempi kyseinen luku on, sitä pimeämpi kuva on, kun taas puolestaan isoilla herkkyysarvoilla kuvasta saadaan paljon kirkkaampi.

Herkkyyden nostaminen kuitenkin johtaa siihen, että kuva "kohisee", eli on rakeinen. Vaikka rakeisuutta saa hieman korjattua kuvankäsittelyssä, niin suosittelen silti käyttämään korkeintaan ISO 800 tai ISO 1600 -herkkyyksiä, jolloin kuva näyttää puhtaammalta.






Kertaus

Lyhyt valotusaika: Liike pysähtyy, kuva on tummempi
Pitkä valotusaika: Liike ei pysähdy, kuva on kirkkaampi
Suuri aukko: Terävyysalue on lyhyt, tausta pehmenee, kuva on kirkkaampi
Pieni aukko: Terävyysalue on laaja, taustakin on tarkka, kuva on tummempi
Matala ISO-herkkyys: Kuva on selkeä ja puhdas, kuva on tummempi
Korkea ISO-herkkyys: Kuva on rakeisempi, kuva on kirkkaampi

Kun nämä kolme asiaa ovat oikeassa suhteessa keskenään, on kuva oikein valottunut, ja siihen saadaan haluttu vaikutus. Faktahan on se, että kokeilemalla oppii parhaiten, joten menkää ja kokeilkaa näitä asioita käytännössä, niin näätte ja opitte! C:

Rule of thirds

Sitten extrana kuvan rajauksesta helppo muistisääntö, jota kutsutaan nimellä kultainen leikkaus.

Ideana siis on, että kuva rajataan sekä pysty, että vaakasuunnassa kolmeen eri osaan viivoilla. Kun kuva on jaettu näin, saadaan viivoille neljä (4) leikkauspistettä. Kuva näyttää yleensä paremmalta, kun kuvan kohde on sijoitettu niin, että se sijaitsee jossain näistä leikkauspisteistä. 

Yleensä ihminen sijoitetaan kuvassa jommankumman pystyviivan kohdalle niin, että kasvot ovat leikkauspisteessä. Ja horisontti puolestaan on jommankumman vaakaviivan kohdalla. Monissa kameroissa saa tämän tai vastaavan ruudukon näkyviin asetuksista.